Aliravitsemuksen uudenlainen muoto: Lapsuusiän lihavuus on ohittanut aliravitsemuksen maailmanlaajuisesti

Vuosikymmenten ajan lapsuusiän aliravitsemus on yhdistetty ennen kaikkea alipainoon, kasvun hidastumiseen tai elintärkeiden ravintoaineiden puutteeseen. Vuonna 2025 UNICEF kuitenkin vahvisti historiallisen ja huolestuttavan muutoksen: ensimmäistä kertaa koskaan lihavuus kouluikäisten lasten ja nuorten (5-19-vuotiaat) keskuudessa on ohittanut alipainon maailmanlaajuisesti. Tämä merkitsee käännekohtaa sen suhteen, miten meidän tulee ajatella lastemme terveyttä, ruokajärjestelmiä ja ympäristöä, jossa lapsemme kasvavat.

 

Maailmaa järkyttävät luvut

UNICEFin viimeisimmän lehdistötiedotteen ja maailmanlaajuisen Feeding Profit: How Food Environments Are Failing Children -raportin mukaan:

• Vuonna 2000 vain 3 % maailman 5-19-vuotiaista lapsista ja nuorista oli ylipainoisia. Vuoteen 2022 mennessä luku oli kolminkertaistunut 9,4 %:iin – eli noin 188 miljoonaan lapseen.
• Samaan aikaan alipainon yleisyys laski 13 %:sta 9,2 %:iin.
• Tänä päivänä lihavuus (9,4 %) on hieman yleisempää kuin alipaino (9,2 %) tässä ikäryhmässä. 

Tämä on dramaattinen osoitus siitä, että aliravitsemus ei enää tarkoita ainoastaan liian vähäistä ravinnonsaantia, vaan myös liikaa vääränlaista ruokaa.

 

Miksi näin tapahtuu?

UNICEF nostaa esiin epäterveellisen ruokaympäristön, jossa lapset kasvavat:

• Ultraprosessoidut ruoat hallitsevat ruokavaliota kaikkialla maailmassa – ne ovat usein edullisempia ja helpommin saatavilla kuin tuoreet elintarvikkeet.
• Aggressiivinen mainonta – kohdistuu myös suoraan lapsiin, jopa kouluissa.
• Yhteiskunnalliset rakenteet eivät pysty suojelemaan perheitä näiden tuotteiden aiheuttamilta pitkäaikaisilta terveysriskeiltä. 

UNICEFin viesti alleviivaa sen tärkeyttä, että tämä ei ole lasten tai vanhempien syy. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta.

 

Seuraukset eivät näy ainoastaan vaa’alla

Lapsuusiän lihavuus ei ole pelkästään painoon liittyvä asia. Se liittyy myös muun muassa:

• Aineenvaihdunnan sairauksiin, kuten diabetekseen
• Suurempaan riskiin sairastua tiettyihin syöpiin
• Mielenterveysongelmiin, kuten heikkoon itsetuntoon, ahdistukseen ja masennukseen 

Toisin sanoen, tämän myötä lasten tulevaisuuden terveys, onnellisuus ja potentiaali ovat vaakalaudalla.

 

Mitä on muutettava?

UNICEF peräänkuuluttaa kiireellisiä ja järjestelmätasolla tapahtuvia toimia:

• Tiukemmat mainonnan rajoitukset epäterveellisille elintarvikkeille
• Verot sokeripitoisille juomille ja ultraprosessoiduille välipaloille
• Selkeämmät elintarvikemerkinnät läpinäkyvyyden takaamiseksi
• Politiikkaa, joka tekee tuoreesta ja ravitsevasta ruoasta edullisempaa ja helpommin saatavilla olevaa 

Kyse ei ole niinkään yksilön tahdonvoimasta, vaan ruokaympäristön muovaamisesta uudelleen niin, että terveellinen valinta voisi olla se helpoin valinta.

 

Vegemin näkökulma

Me Vegemillä uskomme, että tämä kehityssuunta vaatii radikaalia uudelleenarviointia sen suhteen, miten huolehdimme lastemme terveydestä alusta alkaen. Missiomme on ja on aina ollut:

• Innostaa lapsia oppimaan ravitsevasta ruoasta hauskalla ja oivaltavalla tavalla!
• Tukea vanhempia, päiväkoteja ja kouluja terveellisempien tapojen rakentamisessa
• Edistää terveellisiin, mahdollisimman vähän prosessoituihin ruokiin liittyvää tietoisuutta sekä niiden syömistä 

Viesti on selkeä: lapset tarvitsevat ympärilleen tukijärjestelmiä, jotka tukevat terveellisiä valintoja.