Mikrobiomin perusta luodaan lapsuudessa – näin mikrobiomi kehittyy ikävuosien 0–10 aikana

Suoliston mikrobiomi, joka koostuu ruoansulatuskanavassamme elävistä biljoonista mikro-organismeista, on keskeisessä roolissa immuunijärjestelmän kehityksessä, aineenvaihdunnassa, tulehduksen säätelyssä ja myös mielenterveyden eri osa-alueilla. Vähemmän tunnettu tosiasia on se, kuinka dynaaminen ja ratkaiseva ensimmäinen elinvuosikymmen on tälle ekosysteemille.

Aina syntymästä 10 vuoden ikään asti mikrobiomi kehittyy nopeasti. Tänä aikana ruokavalio, ympäristö ja päivittäiset tottumukset vaikuttavat merkittävästi sen monimuotoisuuteen ja muutosjoustavuuteen. Siitä syystä tämän kehitysvaiheen ymmärtäminen on kovin tärkeää.

 

0–3 vuotta: mikrobiomin varhainen kehitys

Mikrobiomin kehitys alkaa syntymässä. Äidin synnytystapa, varhaiset ruokintatavat, antibioottialtistus sekä ympäristö kaikki yhdessä vaikuttavat ensimmäisiin suolistoon asettuviin mikrobiyhteisöihin.

Ensimmäisten kolmen elinvuoden aikana:

• Mikrobiston monimuotoisuus lisääntyy nopeasti
• Immuunijärjestelmää ikään kuin “koulutetaan”
• Lapsen ravinto siirtyy maidosta kiinteisiin ruokiin
• Altistuminen ympäristön mikrobeille kasvaa
  

Noin 3 vuoden iässä lapsen mikrobiomi alkaa muistuttaa koostumukseltaan aikuisen mikrobiomia, mutta on yhä edelleen hyvin muovautuva.

 

3–7 vuotta: mikrobiston monipuolistuminen ja tapojen rakentuminen

Ikävuosien 3-7 välillä mikrobiomi monipuolistuu ja vakautuu entisestään.

Tämä vaihe osuu samaan aikaan seuraavien kanssa:

• Keskeisten ruokamieltymysten muodostuminen
• Lisääntyneet sosiaaliset ruokailuympäristöt (päiväkoti, koulu)
• Lapsen suurempi itsenäisyys ruokavalintojen suhteen

Ruokavalion monipuolisuudella on tässä vaiheessa ratkaiseva merkitys. Monipuolinen kasvipohjaisia ruokia sisältävä ruokavalio tukee mikrobiston monimuotoisuutta, joka liittyy esimerkiksi parempaan aineenvaihduntaan. Toistuva, vahvasti prosessoitu ruokavalio voi sen sijaan vähentää monimuotoisuutta. Kyse ei ole täydellisyydestä, vaan erityisesti ruokavalion vaihtelevuudesta.

 

7–10 vuotta: mikrobiston vakiintuminen ja vahvistuminen

Näinä ikävuosina lapsen mikrobiomi muuttuu vakaammaksi. Vaikka se reagoi edelleen ruokavalioon ja elämäntapoihin, perustavanlaatuiset mallit ovat jo vakiintumassa.

Tässä vaiheessa:

• Pitkäaikaiset ruokailuidentiteetit alkavat muodostua
• Tunteisiin liittyvä suhde ruokaan vahvistuu
• Itsenäisyys ruokavalintojen suhteen kasvaa entisestään
• Lapsi ymmärtää terveyteen liittyvät asiat kognitiivisesti jo paremmin
  

Tämän vuoksi varhaislapsuuden toimintatavoilla ja malleilla on erityisen vaikuttava rooli, myöhemmät muutokset edellyttävät jo vakiintuneiden mallien purkamista.

 

Terveyden perusta rakennetaan varhain – miksi se on tärkeää oivaltaa?

Monimuotoinen ja terve mikrobiomi yhdistetään:

• Vahvempaan immuunisäätelyyn
• Vähäisempiin kroonisiin tulehduksiin
• Parempaan aineenvaihdunnan terveyteen
• Mahdolliseen yhteyteen mielenterveyden hyvinvoinnin kanssa

Kun haluamme vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä, on suunnattava katse juurisyihin. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydestä huolehtiminen eivät ole ainoastaan terveydenhuollon vastuulla, vaan ne liittyvät vahvasti myös arjen ympäristöihin: koteihin, päiväkoteihin, luokkahuoneisiin ja erilaisiin ruokailuympäristöihin.

 

Oppimisen ja opettamisen rooli

Lapset eivät vielä tarvitse mikrobiologian oppitunteja, vaan pikemminkin:

• Tarinoita, jotka tekevät mikrobeista helposti ymmärrettäviä ja näkyviä
• Myönteisiä mielleyhtymiä ruoan, kasvisten ja hedelmien monimuotoisuuteen
• Mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ruokiin mahdollisimman monipuolisesti
• Leikinomaisia kokemuksia, jotka herättävät uteliaisuutta ja kiinnostusta

Kun tietoisuus mikrobiomista ja sen hyvinvoinnin merkityksestä tehdään konkreettiseksi ja innostavaksi, lapset voivat alkaa ymmärtää, miten arjen ruokavalinnat tukevat heidän sisäistä ekosysteemiään. Ensimmäiset 10 ikävuotta eivät ole ainoastaan kehitysvaihe, ne ovat perusta.

Tämän vuoksi ympäristön suunnittelu mikrobiomin monimuotoisuutta tukevaksi tämän ajanjakson aikana voi olla yksi merkittävimmistä investoinneista, joita voimme lasten hyvinvoinnin ja terveyden eteen yhdessä tehdä.

 

Lähteet

Arrieta, M.-C., Stiemsma, L. T., Amenyogbe, N., Brown, E. M., & Finlay, B. B. (2014). The intestinal microbiome in early life: health and disease. Frontiers in Immunology, 5, 427.
https://doi.org/10.3389/fimmu.2014.00427

Dominguez-Bello, M. G., Godoy-Vitorino, F., Knight, R., & Blaser, M. J. (2019). Role of the microbiome in human development. Gut, 68(6), 1108–1114.
https://doi.org/10.1136/gutjnl-2018-317503

Stewart, C. J., Ajami, N. J., O’Brien, J. L., et al. (2018). Temporal development of the gut microbiome in early childhood from the TEDDY study. Nature, 562, 583–588.
https://doi.org/10.1038/s41586-018-0617-x

Yatsunenko, T., Rey, F. E., Manary, M. J., et al. (2012). Human gut microbiome viewed across age and geography. Nature, 486, 222–227.
https://doi.org/10.1038/nature11053

Tamburini, S., Shen, N., Wu, H. C., & Clemente, J. C. (2016). The microbiome in early life: implications for health outcomes. Nature Medicine, 22, 713–722.
https://doi.org/10.1038/nm.4142

Rinninella, E., Raoul, P., Cintoni, M., et al. (2019). What is the healthy gut microbiota composition? A changing ecosystem across age. Microorganisms, 7(1), 14.
https://doi.org/10.3390/microorganisms7010014

Koh, A., De Vadder, F., Kovatcheva-Datchary, P., & Bäckhed, F. (2016). From dietary fiber to host physiology: short-chain fatty acids as key bacterial metabolites. Cell, 165(6), 1332–1345.
https://doi.org/10.1016/j.cell.2016.05.041